Lupa olla heikko; myös äitienpäivänä

Ensimmäisenä kiitos jo aikuiselle lapselleni, joka on tehnyt minusta äidin. Se on tehnyt minusta juuri tällaisen kuin olen. ilman äitiyttä tarinani olisi erilainen.

Sosiaalinen media täyttyy tänään kuvista, missä näkyy pelkkää vanhemmuuden ja äitiyden harmoniaa. Haluan puolestani tänään muistaa ja olla tukena erityisesti niille äideille, jotka ovat eläneet niin omien kuin lasten kipuilujen keskellä. Haluan muistuttaa, että ei hätää, aurinko nousee huomennakin.

Pyöriikö päässäsi seuraavia asioita tänään sosiaalista mediaa selatessa:

Eikö lapsesta tullut lettipäistä sellonsoittajaa? Etkö ole voinut koskaan jakaa kuvia lapsesi kymppitodistuksista? Oletko koskaan istunut katsomassa ylpeänä kun lapsi laulaa kuorossa tai voittaa yleisurheilukilpailuissa? Menikö eron jälkeen lujaa, etkä aina muistanut keskittyä vanhemmuuteen? Oletko istunut ripitettävänä koulussa vanhemmuudestasi, kun lapsi on hölmöillyt? Muistatko, kun itse mokasit oikein kunnolla?

Oliko kodissanne ruoka, joka päivä klo 18, lapsilla puhtaat vaatteet ja silti kaikki meni metsään? Oliko muiden lasten kanssa helppoa, mutta se yksi tempoilee murrosiän tuskissaan, vaikka kaikilla on ollut samat lähtökohdat? Hävettääkö. mitä toiset perheestänne puhuvat? Menikö yöunet? Saitko vanhemmiltasi ja sisaruksilta tukea vai arvostelua, kun teillä oli vaikeaa? Uskallatko edes kertoa kaikkea, mitä joudutte edelleen kokemaan?

Monta kysymystä ja yhtä monta vastausta kuin vastaajaa. Meillä kaikilla on oma tarinamme. Me emme  pysty sitä tarinaa etukäteen kirjoittamaan, vaan se voi yllättää.

Näin äitienpäivänä tiedän monen käyvän läpi näitä ajatuksia. Mitä tein väärin, miksi toimin niin.  Jokainen tarina on erilainen, jokaisen tarinan tapahtumat inhimillisiä. Älä syytä itseäsi, jos tunnistit itsesi kysymyksistä.  Anna tarinalle mahdollisuus muuttua, vaihtaa suuntaa. Anna itsellesi ja muille aikaa. Tapahtunutta et voi muuttaa, mutta eteenpäin voit mennä ja kirjoittaa uutta lukua eri kirjaimin.  Joskus lempeyttä on myös luovuttaa, kun omat voimavarat eivät riitä.

Vanhemmuus on taitolaji, missä maasto-olosuhteet ovat hyvinkin vaihtelevia. Joskus ojassa voi käydä joko kuski tai kartturi, mutta sieltä voi nousta muiden avulla.  Ole itsellesi lempeä ja pyydä apua. Se ei ole heikkoutta vaan rohkeutta.  Et ole ainoa, meitä on paljon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s